Liikenteessä tarvitaan uudistus

Liikenne ja tavat liikkua mullistuvat lähivuosina tavalla, josta voidaan puhua lähes samanlaisena kuin aikanaan autojen tehdastuotannon alkaessa. Robottiautot eivät ole enää scifiä, vaan kohta jo maanteillämme. Suljetut alat, kuten taksi-, linja-auto- ja junaliikenne, ovat avautuneet tai avautumassa kilpailulle. Erilaiset liikennepalvelut henkilökuljetuksesta tieliikenteen älyverkkoon tekevät läpimurtoaan. Myös liikenteen päästöjä on sitouduttu vähentämään vuoteen 2030 mennessä noin puoleen verrattuna vuoden 2005 päästöihin.

Käytännössä edessämme on kaksi vaihtoehtoa. Joko huutaa menneisyyden perään ja jähmettyä tai ryhtyä mahdollistamaan muutosta.

Viime viikkoina on käyty aktiivista keskustelua liikenteestä ja sen tulevaisuudesta. Keskustelu on perustunut vahvasti neljän eri teeman ympärille: liikenneverkon korjausvelan laittamiseen kuntoon, pitkäjänteisempään liikennesuunnitteluun, liikenteen ilmastotavoitteisiin sekä liikenteen palveluiden edistämiseen. Nämä kaikki ovat erinomaisia ja tärkeitä tavoitteita, joihin on löydettävä keinolla tai toisella ratkaisuja. Keskustaministeri Bernerin tekemä liikenneverkkoselvitys oli hyvä keskustelunavaus, joka johtaa varmasti avoimeen keskusteluun liikenteen uudistustarpeista.

Selvitys kannattaa jokaisen lukea läpi. Se on perusteltu puheenvuoro, jossa esitetään yksi selkeä vaihtoehto liikenteen uudistamiselle. Varmastikaan ainoa vaihtoehto se ei ole, mutta kunniakas selvitystyö joka tapauksessa. Kokoomus on nostanut esityksestä kaksi keskeistä haastetta; liikenneverkkojen yhtiöittämisen yhteydessä esitetty 20 %:n tehostamishyöty on hyvin kunnianhimoinen, eikä aikaperustainen käyttömaksu juuri eroaisi ajoneuvoverosta. Lisäksi autoveron poistoehdotuksen aiheuttama spekulaatio pysäytti autokaupan.

Selvitys on nyt haudattu, eikä autoverotukseen valmistella muutoksia. Tämä oli erityisesti autokaupassa pyörineiden spekulaatioiden kannalta välttämätöntä. Esityksen pysäyttäminen ei kuitenkaan saa tarkoittaa liikenteen uudistamisen tavoitteiden hautaamista.

Suurempia uudistuksia liikennepolitiikkaan on ennen tätä hallituskautta valmistelu viimeksi vuonna 2014 parlamentaarisessa työryhmässä. Paula Risikon (kok.) johtama työryhmä tarkasteli työssään monipuolisesti liikenneväylien korjausvelkaa ja teki esityksen, jolla korjausvelan kasvu voidaan pysäyttää ja korjausvelkaa vähentää. Nykyinen hallitus tarttui osin haasteeseen ja toteutti 600 miljoonan euron ohjelman korjausvelan lyhentämiseksi. Tällä hallituskaudella liikenneverkkojen korjausvelka ei kasva.

Parlamentaarinen työryhmä tarkasteli myös erilaisia rahoitusmalleja liikenneinvestointien rahoittamiseksi. Suuri osa näistä esityksistä jäi pölyttymään pöytälaatikkoon, eikä niitä otettu käyttöön. Yksimieliseen lopputulokseen päätynyt työryhmä piti joka tapauksessa tärkeänä, että liikenteen korjausvelkaongelma ratkaistaan.

Parlamentaarisen työryhmän raportin lisäksi aineksia liikenteen uudistuksiin voisi hakea myös muualta. Esimerkiksi liikenneketjuihin perustuvat palvelut saisivat kunnon nykäyksen eteenpäin työmatkalippuun tai työsuhdeautoon verrattavissa olevasta liikkumisedusta. Yhteiskäyttöautojen lisäämiseksi esimerkiksi pysäköintimahdollisuuksien helpottamisella voisi olla merkittäviä vaikutuksia. Liikenteen robotisaation edistämistä tulee myös jatkaa kunnianhimoisesti.

Seuraavat askeleet liikenteen uudistamisessa viitoitetaan toivottavasti jo lähiaikoina. Pöydälle tulee saada riittävä määrä vaihtoehtoja, joista voidaan valita parhaat tavoitteiden edistämisen kannalta. Selvää on, että uudistuksia on tehtävä. Tavoitteistakin lienee melko tarkka yhteisymmärrys. Tärkeintä on kääntää katse eteenpäin ja mennä kunnianhimoisesti kohti parempaa ja kestävämpää liikennettä.