Lähiluonto on Espoon tavaramerkki

Espoosta kirjaimellisesti puolet on luontoa. Nuuksio, keskuspuisto sekä lukuisat lähimetsät ovat olennainen osa Espoota – ja näin pitääkin olla. Asuminen Espoossa on samaan aikaan asumista Suomen ytimessä, mutta samalla myös asumista pururatojen, lähimetsien ja rantojen kupeessa. Luonnonläheisyys ja vehreys tekevät Espoosta Espoon.

 

Monipuolisen lähiluonnon vaaliminen ja kasvavan kaupungin rakentaminen tulevat olemaan keskeisimpiä teemoja lähitulevaisuuden Espoossa. Näiden hyvien tavoitteiden edistämisen ei tarvitse olla ristiriidassa, vaan hyvin suunniteltuna ne tukevat toisiaan. Järkevässä kaupunkisuunnittelussa luodaan mahdollisuuksia ja tilaa kasvavalle kaupungille, viheralueet ja lähiluonto huomioiden. Ihmisten virkistyskäytön ohella on tärkeää huolehtia siitä, että alueiden ekologiset yhteydet pysyvät kunnossa, jotta ympäristö voi hyvin ja kestävästi.

 

Lähiluonnon ohella Espoon on kannettava vastuunsa myös ympäristöstä ja ilmastosta. Espoo valittiin vuonna 2016 Euroopan kestävimmäksi kaupungiksi, joka on erinomainen näyte hyvästä espoolaisesta työstä. Edelläkävijyyttä ympäristökestävyydessä ja ilmastoasioissa on syytä jatkaa myös tulevaisuudessa.

 

Seuraavan vuosikymmenen merkittävimmäksi ympäristökysymykseksi jää kasvavan järkevän kaupunkisuunnittelun ohella kestävä ilmastopolitiikka. Kaupungin on varmistettava, että Suomenojan kivihiilivoimala kehittää korvaavia tapoja energiantuotantoon, jotta sillä on edellytykset lopettaa kivihiilen polttaminen viimeistään vuoteen 2030 mennessä. EU:n kunnianhimoiset päästövähennystavoitteet koskevat myös kaupunkeja, joissa on erinomaiset mahdollisuudet tehdä järkipolitiikkaa esimerkiksi kaupunkien kiinteistöjen energiatehokkuutta parantamalla.

 

Suuria ilmastotekoja voidaan tehdä myös liikkumisessa. Lähivuosina valmistuva metro sekä Raidejokeri tulevat tekemään Espoon joukkoliikenteestä entistä sujuvampaa ja helpompaa. Ensin Matinkylään ja myöhemmin toivottavasti myös muihin Espoon kaupunkikeskuksiin rantautuvat kaupunkipyörät ovat osa mainiota kehitystä kestävämmän liikkumisen tiellä. Espoo voisi myös pilotoida “liikenne palveluna”-ajattelua avaamalla rajapintoja julkisilla varoilla tuotetuissa kyydeissä.
Seuraavan valtuustokauden suurimmat haasteet liikkumisen sujuvoittamisessa ovat poikittaisliikenteen parantaminen, Espoon nostaminen Suomen parhaaksi pyöräilykaupungiksi sekä Leppävaaran ja Espoon Keskuksen välille lisää raiteita tuovan kaupunkiradan lobbaaminen seuraavalle hallitukselle.